Painon seuranta

LilySlim Weight loss tickers

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulun "odotusta", fiiliksen etsimistä ja tunnelmaa

En sen erityisemmin kotiin joulua ole laittanut, koska toinen ei pidä joulun ajasta laisinkaan. (Taas on tullut opittua lyhyen ajan sisään liiankin monta asiaa toisesta, jotka minun korvaani ei kuulosta hyvältä ja saa jälleen asioita miettimään uudelleen). Tykkäisin täällä kotona kuunnella vapaasti tanssahdellen joululauluja, enkä vain istua koneen ääressä luurit päässä niitä kuunnellen. Radiosta yhden joululaulun kuullut ja siihen se on sitten jäänytkin. Onneks tänään niitä kuulen ja saan kuunnella vapaasti ja paljon (ilman että toinen voi tästäkin asiasta valittaa). Rakastan joululauluja, niissä on se oma tunnelmansa. ♥ Ensimmäisinä mieleen tulee Sydämeeni joulun teen ja Tonttu. Tänään kun joululaulut raikaa koko päivän niin voisin aattoiltana/yönä niistä jonkinlaisen top-listankin muodostaa.

Perheeni kesken vietettävät joulut ei ole niin mieleeni, niistä en löydä joulun tunnelmaa/joulu fiilistä juuri ollenkaan. Ei edes valkoinen maa, lumiset puut ja pakkanen saa joulufiilistäni muuttumaan. Vielä muutama vuosi sitten vietettiin perheen kesken yhteistä aikaa rauhassa syöden ja pitkälle aattoiltaan asti lautapelejä pelaillen. Äiti oli joka jouluksi ostanut meille uuden lautapelin testattavaksi.. mutta ei enään. Jouluaatto on itselleni täysin normaali päivä jouluruokaa ja lahjojen avaamista lukuunottamatta. Jopa siis lahjojen avaaminen tuntuu oudolta, koska ne joutuu avata yksin. :( Jo pari vuotta sitten tehtiin sopimus perheeni kanssa ettei osteta toisillemme enään joululahjoja. Omat pakettini saan ystäviltäni, työkavereilta sekä kummilasteni vanhemmilta. ♥ Kaipaan lapsuuden aikaisia jouluja, silloin joulun aika tuntui joululta ja kaikki oli taianomaista. Äiti on muutamaan otteeseen sanonut että lapset ne joulun tekee ja tietty odottaa paljon lapsenlapsia elämäänsä. 

Mun paketit. ♥ Kuvasta puuttuu vaaleanpunaiset Reino-tossut.

Seuraavassa kuvassa näkyvän aidon mini joulukuusen ostin ihan omien silmieni iloksi. ♥

Valopallo on Perfect Home - sisustustavaraa

Joulukukan sain työkavereiltani ja ajastettu kynttilä löysi paikkansa Perfect Home lyhdystä.



Paria joululahjaa lukuunottamatta hain kaikki kaupasta ja tonttuilin ne itse paketteihin.
Lahjojen pakkaaminen on mukavaa puuhaa. :)

Kahdelle ystävälleni, kummilapsieni vanhemmille väkersin purkkiin herkuttelijan keksien ainekset kerroksittain ja laitoin ohjeen mukaan kuinka saavat leivottua ne pikkuleiviksi.

Seuraavanlaiseen tyyliin


Keksien ohje myöhemmin blogissa, ruoka juttujen alla.

Jouluinen mekko päällä, korvikset korvissa ja kynsissä punaista lakkaa. Täytyy vielä tonttuhattuni etsiä mukaan matkaan ja suunnistaa vanhempieni luokse herkkupöydän ääreen.

Toivotamme Rommin kanssa ihanaa Joulua kaikesta mielipahasta huolimattakin ihan kaikille ♥


Aika ennen joululomaa...

... viimeiset kaksi viikkoa oli todella raskasta aikaa henkisesti ja fyysisesti. Olin jo todella poikki, väsynyt ihan kokoajan. Öisin nukuin huonosti, näin ahdistavia unia töistä ja siitä saanko kaiken tarpeellisen tehtyä ennen lomille lähtöä. Kahden viimeisen viikon aikana nukuin kahdesti pommiin. Olin stressaantunut. Mitään ylimääräistä töiden lisäksi en jaksanut tehdä, mikään ei kiinnostanut.

Mukavien työkavereiden ja kannustavan esimiehen ansiosta jaksoin olla viimeiseen asti töissä. Jossain takaraivossa kolkutti, että kohta on edessä, nimittäin ansaittu n. 2,5 viikon joululoma.

Blogi jäi juurikin näiden syiden takia taka-alalle, mutta askelia olen täällä käynyt silti kirjaamassa ylös (välillä tosin pienellä viiveellä) ja ne on ajantasalla.

Nyt olen joululomalla ollut muutaman päivän ja oon saanut lepäillä rauhassa. Vointi on jo parempaan suuntaan menossa. Mielessä tulvii monia asioita mitä olisi blogiin kiva jakaa, saa nähdä mitä saan tänään vielä aikaiseksi.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulukorttipaja, vol 3

Viimeiset tekeleet tälle vuodelle






Tässä vielä kaikki yhdessä. ♥


Seuraavaks pitäis sitten kirjoitella kortit ja viedä postin punaisessa joulukuoressa kortit laatikkoon perjantaihin mennessä. 

Näin minä viestitän pientä joulun iloa ystävilleni ja lähi sukulaisille. ♥

Joulukuun ensimmäisen viikon askeleet

Olen kyllä tyytyväinen ensimmäisen viikon askelmääriin. Kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaina täyttyi tavoitteeni, eli 10000 askelta päivässä. :) Kaikki askeleet ovat tulleet työpäivän aikana, työmatkoista ja hyötyliikunnasta. Varsinaisella lenkillä en ole käynyt kertaakaan.

Nyt kun mulla on tämä askel-haaste päällä, niin olen alkanut liikkumaan enemmän. Tulee useammin käveltyä paikasta toiseen, kun ennen menin samoja matkoja bussilla tai ratikalla.

Viikonloppuisin tulee varmasti eniten askelvajetta, kun silloin yritän parhaani mukaan lepäillä ja palautua työviikosta mutta nyt kun olen itseni tähän haastanut niin tsemppaan kyllä joulukuun ja haluan päästä omaan tavoitteeseeni.

                                                                                                                                                                                                                                                                                                        

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Vauhdikas viikonloppu

Viikonloppu meni tapansa mukaan taas hyvin vauhdikkaasti. Perjantaina suunnistin töistä suoraan kummilasteni & ihanan ystäväni ♥ luokse ja tulin vasta illalla kotiin. Pelailtiin, herkuteltiin, jutskailtiin ja kummilapset kirjoittivat tontuille omat lahjalistansa, josta kummikin osaa nyt poimia osansa lahjojen hankkimiseen. :)

Pelin kasaaminen käynnissä

Vanhin kummityttöni; E 9v. ja hänen veljensä, myöskin kummipoikani E 4v. ♥



Lauantai meni kauppaillessa ja tv:tä katsellessa. Minulla on paljon ohjelmia boksille tallennettuna ja aina välillä innostun niitä sieltä katsomaan pois. Tosin alkuilta meni aika torkkuessa sohvalla ja vasta illalla, yötä vasten innostuin katselemaan enemmän. Oon aika tv-narkomaani, jos näin voi sanoa. Katson paljon kotimaisia ja ulkolaisia sarjoja, musiikkiohjelmia, viihdeohjelmia ja Realityä.



Sunnuntai aamusta tulikin sitten hoppu, kun piti katsella kirpparille menevät tavarat ja hinnoitella ne valmiiksi ennen siskon tuloa.. Sisko kun tuli meille, hinnoiteltiin hänenkin kamansa ja lähdettiin laittamaan meidän pöydät myynti kuntoon. 1-9.12 meillä on kaikenlaista myynnissä Korson suosituimmalla kirpparilla.



Toivotaan että mahdollisimman paljon menisi kaupaksi, ettei tarvitse kassi kaupalla kantaa niitä takaisin kotiin.



Huomenna, joulukuun 1 päivä starttaa mun oma henkilökohtainen askelhaasteeni. Tavoitteena on joulukuun aikana saavuttaa 200000 askeleen määrä. Haasteesta enemmän askeleet sivulla blogin vasemmassa laidassa.

tiistai 25. marraskuuta 2014

Joulukorttipaja, vol 2

Tänään saapui vihdoin paketti Sinellistä, josta tilasin vähän lisää välineitä joulukorttiaskarteluun. :)

Mulla meni neljän kortin tekoon parisen tuntia aikaa, kaiken kaikkiaan tarvitsisin noin 20 korttia jos kaikille haluamilleni lähettäisin itse tehdyt kortit. Seisemän on vasta kasassa, tässä saa melkein joka päivä nyt jonkun askarrella että saa määräaikaan mennessä kaikki postiin.

Tässä tämän päiväiset aikaansaannokset:





Oletko korttiaskartelija??

Pitääkö nykyajan joulukortit mielestänne olla perinteisen värisiä (punainen, sininen, valkoinen, hopee, kulta, vihreä, ruskea) vai voiko käyttää esim. vaaleanpunaista??

Sinellin sivuilla oli useampikin joulukorttimalli jossa on käytetty vaaleanpunaista, olivat mielestäni kauniita, mutta itse tykkään pysyä aika perus väreissä.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Koira - elämäni aurinko

Postaus koirastani, elämäni auringosta joka on hirmu tärkeä osa elämääni. Oma "ainainen" vauvani. ♥
Puhun blogissani paljon elämäni auringosta tai Rommista... molemmat siis ovat yksi ja sama asia. :)



Rommi
Kennelnimi: Trafox Black and White
Syntynyt: 29.9.2011
Rotu: Welsh Corgi Cardigan
Väri: Tricolor

Samaan pentueeseen syntyi iso kasa vauvoja eli 
Rommilla on 2 veljeä ja 7 siskoa. Molemmat veljet + yksi sisko asustaa ulkomailla.

Kun kävimme lähellä luovutusikää katsomassa pentuetta kasvattajan kotona, niin Rommi oli aina omilla teillään eikä juuri halunnut moikata meitä kun taas muu pentue oli kimpussamme kokoajan.

Noin viikko siitä kun näimme Rommin ensimmäisen kerran, saimme hänet kotiin.♥


Rommi sopeutu luoksemme asumaan hyvin, tarjosimme rakkaalle pojalle viihtyisän, leikkisän, välittävän ja rakastavan kodin. ♥
Meillä opittiin sisäsiistiksi nopeasti, kun jaksoimme juosta ulkona hyvinkin tiheään tahtiin.

Rommi kiinnostu heti pienestä pitäen palloista.. ja niitä meillä onkin aina ollut erikokoisina. Tennispallot ovat kuitenkin aina olleet numero yksi pojan elämässä.. ja niiden kanssa touhuamiseen liittyykin hyvin paljon kaikenlaisia muistoja. Mm. monesti meillä mennään pallo suussa nukkumaan ja aamulla ensimmäisenä pallo haetaan jälleen suuhun. :D
Rommi onkin taitava kuljettamaan ja pelaamaan tassuilla palloa sekä ottamaan kopin vauhdissa ilmasta. Toisinaan pallot piilotetaan ahtaaseen paikkaan ja haetaan huomiota tällä tapaa.


Oman pedin ja kaikkien lelujen pureskelu sekä tavaroiden varastelu olivat myöskin lempipuuhaa pentuna. Monipuolinen lelu ja luu valikoima auttoivat siihen ettei meillä juuri koskaan tuhottu mamman tavaroita/kenkiä, eikä myöskään minkäänlaisia johtoja, huonekaluja tms..

Rommi on aina ollut hyvin vilkas ja leikkisä tapaus. Välillä ei maltettu nukkua ollenkaan, kun kokoajan olisi pitänyt vain leikkiä.


Vanhempieni koira, Lilli (Westie) on Rommia puoli vuotta vanhempi. Rommin ollessa vauva, Lilli tykkäsi leikkiä paljon Rommin kanssa. Nykyään meno on paljon rauhalisempaa, Rommi pyytää kyllä Lilliä leikkimään, mutta Lilli ei kauaa jaksa leikkiä (on meidän villivekaraan nähden paljon rauhallisempi tapaus)

Rommin toinen koirakaveri Nipsu (Mäyris) oli vain päivän vanhempi kuin Rommi, Nipsu asusteli lähellä, naapuritalossa. Teimme paljon yhdessä lenkkejä, kävimme koirapuistoissa ja jopa koirakoulun kaksi kurssia samaan aikaan. Nämä kaverukset viihtyivät yhdessä, niin kauan kuin sitä kesti. 
Nykyään Nipsu on koirien taivaassa, menehtyi alle 2-vuotiaana. :'(


Tässä kaverukset Rommi ja Nipsu kahlailivat ensimmäisen kerran meressä, koirien uimarannalla. ♥

Rommi on aina ollut hyvin kiinnostunut kaikista muista koirista, ihmisistä, linnuista tms.. Vaikka eteenpäin ollaan menossa, niin Rommia saa kiskoa perässä kun on jäänyt katselemaan jotain kiinnostavaa.

Rommi ei pidä yhtään ihmisistä jotka juoksevat, ajavat pyörällä/mopolla/autolla ohitsemme. Silloin rähjätään ja roikutaan hihnassa. Ohi ajavat autot ovat meille pahimpia ja meidän lenkkeily mahdollisuudet jäävätkin aika pieniksi tämän asian takia. :( Tämän asian eteen olemme tehneet jo paljon töitä ja paljon on vielä edessä. Odotan sitä päivää, että saamme kävellä nätisti (rauhallisesti) autoteidenkin varsilla.


Rommi on luonteeltaan aivan ihana koira. Lojaali omistajilleen, toisinaan hyvinkin huomionhakuinen ja läheisyyden haluinen, mutta osaa vetäytyä myös omaankin rauhaan tarpeen tullen. Osaa myöskin näyttää tunteensa ja mökötys taitonsa jos kukaan ei just sillä hetkellä leiki kun hän tahtoo.
On hyvin vahva ja voimakastahtoinen pieneen kokoonsa nähden. 

Rommi nukkuu aina mamman (eli minun) vieressä lattialla, osan aikaa myös omassa pienessä pedissään tai sängyllä/sohvalla. 


Rommi on vessakummini, jos erehdyn sulkemaan oven vessaan mennessä niin toinen jää raapimaan ja vinkumaan oven taakse. Rommin on saatava avata vessan ovi kuonollaan ja pujahdettava oven raosta seurakseni. Myös suihkuun tulee minun mukaani, ei itse suihkun alle vaan makaamaan oven eteen lattialle siksi aikaa.

Pesemistä Rommi inhoaa. Uimista Rommi rakastaa. Vesisadetta Rommi inhoaa, mutta lumisadeta/lunta taas rakastaa. Rommi tykkää upottaa koko päänsä hankeen, ottaa koppeja lumipalloista tai muuten vaan riehua pomppien hangessa.

Mammalla on edelleen vaikeuksia jättää Rommi yksin kotiin työpäivän ajaksi, vaikka tiedänkin että Rommi pärjää. Mutta ne suuret, surulliset silmät jotka jäävät tuijottamaan minua kun sanon Rommille hei hei, nähdään iltapäivällä.. niin tuottavat itselleni vieläkin haikean olotilan. :(

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on Rommikin oppinut tuntemaan itsensä useammallakin nimellä elämänsä aikana.