Vauhdikas viikonloppu

Viikonloppu meni tapansa mukaan taas hyvin vauhdikkaasti. Perjantaina suunnistin töistä suoraan kummilasteni & ihanan ystäväni ♥ luokse ja tulin vasta illalla kotiin. Pelailtiin, herkuteltiin, jutskailtiin ja kummilapset kirjoittivat tontuille omat lahjalistansa, josta kummikin osaa nyt poimia osansa lahjojen hankkimiseen. :)

Pelin kasaaminen käynnissä

Vanhin kummityttöni; E 9v. ja hänen veljensä, myöskin kummipoikani E 4v. ♥

Lauantai meni kauppaillessa ja tv:tä katsellessa. Minulla on paljon ohjelmia boksille tallennettuna ja aina välillä innostun niitä sieltä katsomaan pois. Tosin alkuilta meni aika torkkuessa sohvalla ja vasta illalla, yötä vasten innostuin katselemaan enemmän. Oon aika tv-narkomaani, jos näin voi sanoa. Katson paljon kotimaisia ja ulkolaisia sarjoja, musiikkiohjelmia, viihdeohjelmia ja Realityä.

Sunnuntai aamusta tulikin sitten hoppu, kun piti katsella kirpparille menevät tavarat ja hinnoitella ne valmiiksi ennen siskon tuloa.. Sisko kun tuli meille, hinnoiteltiin hänenkin kamansa ja lähdettiin laittamaan meidän pöydät myynti kuntoon. 1-9.12 meillä on kaikenlaista myynnissä Korson suosituimmalla kirpparilla.

Toivotaan että mahdollisimman paljon menisi kaupaksi, ettei tarvitse kassi kaupalla kantaa niitä takaisin kotiin.

Huomenna, joulukuun 1 päivä starttaa mun oma henkilökohtainen askelhaasteeni. Tavoitteena on joulukuun aikana saavuttaa 200000 askeleen määrä. Haasteesta enemmän askeleet sivulla blogin vasemmassa laidassa.

Joulukorttipaja, vol 2

Tänään saapui vihdoin paketti Sinellistä, josta tilasin vähän lisää välineitä joulukorttiaskarteluun. :)

Mulla meni neljän kortin tekoon parisen tuntia aikaa, kaiken kaikkiaan tarvitsisin noin 20 korttia jos kaikille haluamilleni lähettäisin itse tehdyt kortit. Seisemän on vasta kasassa, tässä saa melkein joka päivä nyt jonkun askarrella että saa määräaikaan mennessä kaikki postiin.

Tässä tämän päiväiset aikaansaannokset:

Oletko korttiaskartelija??

Pitääkö nykyajan joulukortit mielestänne olla perinteisen värisiä (punainen, sininen, valkoinen, hopee, kulta, vihreä, ruskea) vai voiko käyttää esim. vaaleanpunaista??

Sinellin sivuilla oli useampikin joulukorttimalli jossa on käytetty vaaleanpunaista, olivat mielestäni kauniita, mutta itse tykkään pysyä aika perus väreissä.

Koira - elämäni aurinko

Postaus koirastani, elämäni auringosta joka on hirmu tärkeä osa elämääni. Oma "ainainen" vauvani. ♥

Puhun blogissani paljon elämäni auringosta tai Rommista... molemmat siis ovat yksi ja sama asia. :)

Rommi

Kennelnimi: Trafox Black and White

Syntynyt: 29.9.2011

Rotu: Welsh Corgi Cardigan

Väri: Tricolor

Samaan pentueeseen syntyi iso kasa vauvoja eli 

Rommilla on 2 veljeä ja 7 siskoa. Molemmat veljet + yksi sisko asustaa ulkomailla.

Kun kävimme lähellä luovutusikää katsomassa pentuetta kasvattajan kotona, niin Rommi oli aina omilla teillään eikä juuri halunnut moikata meitä kun taas muu pentue oli kimpussamme kokoajan.

Noin viikko siitä kun näimme Rommin ensimmäisen kerran, saimme hänet kotiin.♥

Rommi sopeutu luoksemme asumaan hyvin, tarjosimme rakkaalle pojalle viihtyisän, leikkisän, välittävän ja rakastavan kodin. ♥

Meillä opittiin sisäsiistiksi nopeasti, kun jaksoimme juosta ulkona hyvinkin tiheään tahtiin.

Rommi kiinnostu heti pienestä pitäen palloista.. ja niitä meillä onkin aina ollut erikokoisina. Tennispallot ovat kuitenkin aina olleet numero yksi pojan elämässä.. ja niiden kanssa touhuamiseen liittyykin hyvin paljon kaikenlaisia muistoja. Mm. monesti meillä mennään pallo suussa nukkumaan ja aamulla ensimmäisenä pallo haetaan jälleen suuhun. :D

Rommi onkin taitava kuljettamaan ja pelaamaan tassuilla palloa sekä ottamaan kopin vauhdissa ilmasta. Toisinaan pallot piilotetaan ahtaaseen paikkaan ja haetaan huomiota tällä tapaa.

Oman pedin ja kaikkien lelujen pureskelu sekä tavaroiden varastelu olivat myöskin lempipuuhaa pentuna. Monipuolinen lelu ja luu valikoima auttoivat siihen ettei meillä juuri koskaan tuhottu mamman tavaroita/kenkiä, eikä myöskään minkäänlaisia johtoja, huonekaluja tms..

Rommi on aina ollut hyvin vilkas ja leikkisä tapaus. Välillä ei maltettu nukkua ollenkaan, kun kokoajan olisi pitänyt vain leikkiä.

Vanhempieni koira, Lilli (Westie) on Rommia puoli vuotta vanhempi. Rommin ollessa vauva, Lilli tykkäsi leikkiä paljon Rommin kanssa. Nykyään meno on paljon rauhalisempaa, Rommi pyytää kyllä Lilliä leikkimään, mutta Lilli ei kauaa jaksa leikkiä (on meidän villivekaraan nähden paljon rauhallisempi tapaus)

Rommin toinen koirakaveri Nipsu (Mäyris) oli vain päivän vanhempi kuin Rommi, Nipsu asusteli lähellä, naapuritalossa. Teimme paljon yhdessä lenkkejä, kävimme koirapuistoissa ja jopa koirakoulun kaksi kurssia samaan aikaan. Nämä kaverukset viihtyivät yhdessä, niin kauan kuin sitä kesti. 

Nykyään Nipsu on koirien taivaassa, menehtyi alle 2-vuotiaana. :'(

Tässä kaverukset Rommi ja Nipsu kahlailivat ensimmäisen kerran meressä, koirien uimarannalla. ♥

Rommi on aina ollut hyvin kiinnostunut kaikista muista koirista, ihmisistä, linnuista tms.. Vaikka eteenpäin ollaan menossa, niin Rommia saa kiskoa perässä kun on jäänyt katselemaan jotain kiinnostavaa.

Rommi ei pidä yhtään ihmisistä jotka juoksevat, ajavat pyörällä/mopolla/autolla ohitsemme. Silloin rähjätään ja roikutaan hihnassa. Ohi ajavat autot ovat meille pahimpia ja meidän lenkkeily mahdollisuudet jäävätkin aika pieniksi tämän asian takia. :( Tämän asian eteen olemme tehneet jo paljon töitä ja paljon on vielä edessä. Odotan sitä päivää, että saamme kävellä nätisti (rauhallisesti) autoteidenkin varsilla.

Rommi on luonteeltaan aivan ihana koira. Lojaali omistajilleen, toisinaan hyvinkin huomionhakuinen ja läheisyyden haluinen, mutta osaa vetäytyä myös omaankin rauhaan tarpeen tullen. Osaa myöskin näyttää tunteensa ja mökötys taitonsa jos kukaan ei just sillä hetkellä leiki kun hän tahtoo.

On hyvin vahva ja voimakastahtoinen pieneen kokoonsa nähden. 

Rommi nukkuu aina mamman (eli minun) vieressä lattialla, osan aikaa myös omassa pienessä pedissään tai sängyllä/sohvalla. 

Rommi on vessakummini, jos erehdyn sulkemaan oven vessaan mennessä niin toinen jää raapimaan ja vinkumaan oven taakse. Rommin on saatava avata vessan ovi kuonollaan ja pujahdettava oven raosta seurakseni. Myös suihkuun tulee minun mukaani, ei itse suihkun alle vaan makaamaan oven eteen lattialle siksi aikaa.

Pesemistä Rommi inhoaa. Uimista Rommi rakastaa. Vesisadetta Rommi inhoaa, mutta lumisadeta/lunta taas rakastaa. Rommi tykkää upottaa koko päänsä hankeen, ottaa koppeja lumipalloista tai muuten vaan riehua pomppien hangessa.

Mammalla on edelleen vaikeuksia jättää Rommi yksin kotiin työpäivän ajaksi, vaikka tiedänkin että Rommi pärjää. Mutta ne suuret, surulliset silmät jotka jäävät tuijottamaan minua kun sanon Rommille hei hei, nähdään iltapäivällä.. niin tuottavat itselleni vieläkin haikean olotilan. :(

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on Rommikin oppinut tuntemaan itsensä useammallakin nimellä elämänsä aikana. 

Ensilumi ♥

Ihana ihana ensilumi ♥ 

Ihanan valoisaa. 

Minä nautin ja elämäni aurinko nautti. :) Käytiin kahdesti, yhdessä pumpulin pehmeässä lumi"hangessa" temmeltämässä. Lumi, niin ihana piristysruiske pimeyden keskelle. ♥ 

Harmi vain, taitaa tämäkin pieni määrä sulaa pois viimeistään alku viikon vesisateiden myötä.

Aiemmin päivällä pyrytti sakeasti, eikä ollut mitään mahdollisuutta lähteä kameran kanssa ulos nauttimaan. Illalla satoi enään hiljalleen, niin sain ikuistettua valkoisen maan muutaman otoksen voimin.

Huomenna voisi ajatella ihan lenkillekin menoa, kun piristyin hieman lumen tulon myötä.

Kaamosväsykö...?

Valosaan aikaan, arkisin mulle riitti helposti 5-6 tuntia yössä. Jos joskus yritin nukkua pidempään, heräsin joka kerta kovaan päänsärkyyn. Yhdistin päänsäryn automaattisesti liikaan nukkumiseen, kun joka kerta se toistui samanlailla.

Toki työpäivän jälkeen tuli nukuttua 20 min - 1,5 tunnin päikkäreitä, ei niitäkään joka päivä vaan silloin kun yö meni muuten vaan levottomaksi.

NYT asia on ihan toisin, voisin nukkua kokoajan ja melkeinpä ihan mihin kellon aikaan vain. Pimeä masentaa ja vie kaikki voimat.. esim lenkkeilemään lähteminen on todella vaikeaa. Ajattelen kyllä liikuntaa ja ulos lähtemistä, mutta en vaan saa aikaiseksi. :( Pimeä vuodenaika ei houkuta minua, melkeimpä aina sohva vetää puoleensa jos pitää kahden asian väliltä valita. 

Joka aamu sängystä nouseminen on vaikeampaa. Kun pääsen junaan, nukahdan samantien. Sama torkkuminen jatkuu ratikassa. Silmiä painaa, eikä niitä jaksa vain pitää auki. Töissä olen todella väsynyt, toki työni saan tehtyä ja vipinä pitää hereillä mutta heti tauon koittaessa "nukahdan" melkeinpä samantien. 

Ruokahalut terveellisempään ruokaan on aika kadoksissa ja kaikki tekisi mieli korvata makeilla herkuilla. Melkeimpä pakotan itseni syömään järkevästi, mutta mieli teot on ja pysyy.

En ees ystäviäni jaksa tapailla, kun kaikki tuntuu taas niin vaikealta. Olen niin väsynyt kokoajan. :(

Millä keinoin voisi lähteä taisteluun tätä järkyttävää väsymystä vastaan?

Järkytys sovituskopissa

Jessus sentään kun järkytyin tänään sovituskopissa. Tiesin suunnilleen minkä kokoisia housuja olen ostamassa ja koko 50 olikin hyvä. Housut istuivat hyvin jalkaani, oli napakat mutta ei liian piukat. Koitin myös koon 52 housuja, ne jäivät selvästi reisistä ja vyötäröstä liian lerpuiksi.

Ei mua niinkään tuo koko järkyttänyt kun olen ollut jo vuosia vartaloltani päärynä. Lantio, reidet ja takamus ovatkin suurin haasteeni, myös masu tulee heti perästä.. Toki tiedän että tuo koko on järkyttävä, varsinkin kun tässä vuoden sisällä ollaan tultu ylöspäin, eikä alaspäin MIKÄ OLISI SE TARKOITUS!!

Järkytyksen aiheutti selluliitti, kuinka paljon mulla onkaan muhkuraista appelsiini ihoa reisien ja takamuksen alueella.. En sillai itse ole huomiota siihen aiemmin kiinnittänyt, mutta nyt kun tuli siellä sovituksen ohella peilailtua itseään joka suunnasta niin totuus tuli vastaan. HUH.

Milloin mä opin? Mikä saisi mut tarttumaan härkää sarvista tämän projektin suhteen? Motivaatio täysin kadoksissa... MÄ EN VOI JATKAA ENÄÄN NÄIN. :(

Jalkahoidossa

Ostin joskus kesällä facediilin kautta lahjakortin Spa-Pedikyyriin, joka sisältää varpaankynsien geelilakkauksen haluamallaan värillä. Lahjakorttia en kesällä kuitenkaan halunnut käyttää, koska silloin jalat ovat luonnostaan paremmassa kunnossa..

Mun työni on pääasiassa jalkojen päällä olemista ja paljon liikkumista, niin ajattelin jalkahoidosta olevan enemmän hyötyä nyt.        

Iltapäivästä astelin Porvoonkadulla pieneen liikkeeseen, siellä oli vain yksi työntekijä paikalla ja se oli pieni kokoinen vietnamilainen mies. Itsekseni siinä mietin, hänkö minulle hoidon tekee ja geelilakkaa varpaankynteni. Näin tapahtui, yllätys oli suuri. Hyvää jälkeä hän teki ja sainkin aivan ihanan hemmottelevan jalkahoidon, tuntuu että jalat keveni taas useamman "kilon".

Varpaankynnet saivat koko homman päätteeksi kauniin viininpunaisen värin.  

Kun pääsin kotiin, oli kaivettava kaapista mun ihanat sandaalit jalkaan, tuli ihan kesämieleen lakatuista varpaankynsistä ja sandaaleista. Miksei voi olla kesä?

♥♥